Tällä viikolla on pikku marsuista kuoriutunu oikeat koiranpennut, joilla on vikkelät jalat, terrierimäisyyttä, leikkisyyttä ja taistelutahtoa. Niin, ja ihmisrakkautta 🙂
Edelleen Milka on hoitanut pentulaatikon superhyvin, Vain kaksi kertaa olen nähnyt pientä todistusmateriaalia siitä, että kyllä ne myös kakkaa. Ja kertaakaan eivät ole huutaneet ruokaa. Ekan pentueen kanssa menohan oli aivan muuta, joten tää on kyllä ollu mulle niin helppoa.
Poika on edelleen selvästi suurempi, mutta liikkuu siitä huolimatta tosi jäntevästi. Eilen oli jo lähellä pentulaatikosta ulospääsy. Saa pään ja ranteet yli, mutta ei onneksi vielä kainaloihin asti päässyt punkemaan.. se on menoa sitte kun näin käy.. Viime viikonloppuna poika keksi, että on hauska ottaa siskoa hännästä/niskasta kiinni ja ravistella. Aluksi toki kaatui ravistellessa, mutta nyt pennuilla on jo kunnon painit keskenään. Pehmolelukin on jo joutunut ravistelun kohteeksi 🙂
Tyttö, joka on saanut lempinimen Hipster. Hän on superiloinen kun menen pentulaatikkoon. Ei ole missään vaiheessa inissyt syliin ottamisesta, nuolee kovasti ja vitsit sen häntä alkaa heilumaan ihan älyn kovaa kun se haistaa ihmisen 🙂 Toivottavavasti ihmisrakkaus ei mee jatkossa yli, ettei mene aina ihan pähkinöiksi. Poikakin kyllä tulee, nuolee ja kiipeilee, mutta häntä on pystyssä, eikä heilu niin kovin. Tyttö murisee kuin terrieri painileikeissä. Mutta niinhän se pitääkin olla, että tytöt kiukkuilee välillä… 😉 Tyttökin on ottanut lelua suuhun, ja ravistellut isoveljeään. Tyttö kävelee jo myös vauhdikkaasti, ja pysyy takajaloillaan kun havittelee Milkan nisiä jos Milka seisoo, mutta on niin pieni, ettei siinä onnistu vielä, eikä varmasti pysty kiipeämään pentulaatikon ulkopuolelle vielä moneen päivään, jollei viikkoon (toivon..)
3-viikkoispainot: Hipster 1470g, Poika 1920g
Kuvia tulee linkin taakse pian!